Kerran kuukaudessa on varsin hyvä kirjoitustahti. Todellinen syy nettihiljaisuuteen on kyllä se että a) unohdin koko blogin olemassa olon b) olen hävittänyt kameran johdon (mikä sen johdon nimi on, mikä siirtää kuvia kamerasta koneelle? Siirrin? ).

Koska uusia kuvia en saa liitettyä, niin laitetaan sitten vanhoja kuvia. Minulla on kamala pentukuume, ja provosoin sitä katsomalla paljon pentujen kuvia. Löysin koneelta vanhoja kuvia Iiriksestä pentuna ja yritän myös palauttaa mieleen kaikki pentuajan kamaluudet. Esimerkiksi Iiriksen ADHD kohtaukset kun se villinä riehu ja näykki käsiä AINA kun illalla ois pitäny mennä nukkumaan. Miten se aina karkasi naapurien pihaan kun kuuli lapsien (korkeita) ääniä. Kuinka paljon se pissasi sisään.

Mutta oli se söpö.



Iiris kaksi kuukautta vanhana repimässä omaa hihnaa. Samanlainen ulkoilutusvälineen repiminen jatkuu kaksivuotiaana.