Iiris ei ole mikään sylikoira - paitsi nyt. Haluaa kiivetä koko ajan syliin ja kiehnätä. Lenkilläkin hormonien aihettaman käytöksen muutoksen (olipa pitkä litania sanoja tossa :) )  huomaa hyvin, Iiris kun kulkee hihnan mitan verran takana nykyään. Ainoastaan metsälenkillä päästelee ihan täysillä Vähän liiankin täysillä, tänään lähti metsäkyyhkysen perään umpimetsään. Mä huutelin kurkku suorana, pahoittelen kaikille lähialueen asukkaille kovaa äänenkäyttöäni. Onneksi jäi vahtimaan sitä puuta mihin se p&%¤#nan metsäkyyhky lensi. Iiris oli  hyvin pettynyt kun raahasin sen takaisin polulle paistin luota.


Iiris kiehnää tapansa mukaan...


...  ja ei niin tapansa mukaan Iiris sylittelee