Iiris täytti viime viikolla 3 vuotta. Niin se aika lentää. Rakas mussukkani on kyllä saanut kovasti järkeä päähänsä tässä syntymäpäiviensä tietämillä: alkaa olla jo kuulolla ja tottelee. En kyllä tiedä onko ikääntyminen tuonut sen järjen vai se, että saa purkaa energiaansa Sallin kanssa. Lisäksi kun minun huomiostani kilpailee nyt Salli (ja Salli on erittäin huomiota herättävä pentu, koko ajan riekkuu naamalla), niin kai se luulee ykköskoiran paikan katoavan jos hölmöilee. Miten tahansa on, niin hyvä näin.

Katselin tässä Sallin ja muiden penskojen pentukuvia ja voi että, kuinka pieniä ne onkaan olleet. Pentujahan nämä riiviöt vieläkin on, 6kk vasta, mutta kuitenkin jo niin paljon enemmän koiran oloisia kuin keväällä/kesällä. Salli on nyt 36cm korkea ja 6,5kg painava, eli jo aikuisen keskarin mitoissa. Käytös ja turkki on kyllä vielä hyvinkin pentumainen.

Kuvia en saa haikailuni lisukkeeksi laitettua kun kamerasta on taas virta loppu. Sunnuntaina toivottavasti taas kuvia alkaa tulemaan, rekrytöin pikkusiskoni ottamaan kuvia seuraavissa pentunäyttelyissä.